Epäiletkö asunnossasi vesivauriota? Toimi näin!

Vesivahinko

Vesivahingot uhkaavat rakenteiden kuntoa ja asukkaiden terveyttä. Jatkuvat flunssat ja hengitystieoireet voivat kertoa asunnossa olevista kosteusongelmista – ehkäpä jopa homeesta, mistä voi koitua elinikäisiä vaurioita terveydelle. Asia kannattaa selvittää, vaikka itse olisi aivan terve, mutta puoliso tai ystävät valittaisivat oireitaan ja kertoisivat asunnossa olevasta maakellarin hajusta. Toiset ovat herkempiä kosteusongelmille kuin toiset. Epäily kosteusvaurioista kannattaa ottaa tosissaan, sillä kosteusmittaus tulee halvemmaksi kuin vesivaurio, varsinkin jos se saa levitä rauhassa.

Vuokra-asunnossa kosteusongelmia?

Jos seinissä on outoja tummentumia, valumajälkiä tai kupruja, kannattaa ottaa yhteyttä vuokranantajaan ja/tai taloyhtiön isännöitsijään. Myös outo haju, kylpyhuoneen katossa tai seinissä olevat pilkut tai lattian kupruilu ovat merkkejä, jotka saattavat viitata kosteusvaurioon. Kylpyhuoneen katossa olevat ruskeat läiskät voivat olla merkki myös siitä, että ilma ei vaihdu tarpeeksi tehokkaasti. Asia kannattaa kuitenkin tutkituttaa.

Voi olla, että isännöitsijä tai vuokranantaja ei halua tutkia asiaa. Isännöitsijä tai vuokranantaja voi pitää yhteydenottoa ylireagointina. Lisäksi vuokranantajalla on oma lehmä ojassa. Mahdollinen vaurio tarkoittaa korjauskustannuksia ja vuokratuottojen menetystä. Tarvittaessa voit ottaa yhteyttä kunnalliseen terveystarkastajaan ja pyytää apua sitä kautta. Kunnallisen terveystarkastajan tarjoamat palvelut ovat ilmaisia, ja jos asunnosta löytyy kosteusvaurio, saat helpommin apua myös isännöitsijältä ja vuokranantajalta. Vuokralainen voi soittaa myös yksityiselle kosteusmittaajalla, mutta joutuu silloin maksamaan mittaukset itse.

Isännöitsijää ja/tai vuokranantajaa kannattaa muistuttaa siitä, että mahdollisen vaurion selvittäminen on tärkeää. Jos mahdollinen vaurio korjataan nopeasti, vältytään suuremmilta kustannuksilta. Tuore vaurio on korjattavissa kohtuullisen helposti ja huokeasti, kun taas viivyttely voi muuttaa kosteusvauriot kalliisti korjattavaksi homeongelmaksi.

Vuokralaisen kannattaa pitää kotivakuutus voimassa, vaikka vuokranantaja ei sitä edellyttäisikään. Jos kyseessä on vaikkapa taloyhtiön viemäriputken vuoto, vahingon korjaaminen menee taloyhtiön vakuutuksen piikkiin, eikä vuokralaisen tarvitse osallistua kustannuksiin. Voimassa oleva kotivakuutus antaa vuokralaiselle usein mahdollisuuden asua hotellissa remontin ajan. On hyvä muistaa, ettei vuokranantajalla ole velvollisuutta järjestää uutta asuntoa kuivatuksen ja remontin ajaksi. Jos vesivahingon katsotaan johtuneen vuokralaisen omasta toiminnasta, menevät korjauskustannukset usein vuokralaisen kotivakuutuksen piikkiin.

Kotivakuutus ei välttämättä korvaa vahinkoa, jota ei katsota äkilliseksi ja yllättäväksi. Jos homevaurio on syntynyt vähitellen, saattaa vuokralainen joutua hävittämään kaikki vaatteensa ja huonekalunsa. Tällöin hän ei saa korvausta myöskään vuokranantajalta, sillä vuokralaisen tulisi toimia huolellisesti – eli pyrkiä välttämään kaikki vesivahingot ja ilmoittamaan kaikista aiheuttamistaan tai epäilemistään ongelmista.

Jos taas vuokralainen on ilmoittanut vuokranantajalle vesivahinkoa koskevista epäilystään, mutta vuokranantaja ei ole tehnyt asialle mitään, saattaa vuokranantajalle syntyä korvausvastuu.

Miten estää ja korjata vesivaurio omassa asunnossa?

Kannattaa pyrkiä välttämään vesivauriot myös omassa osakehuoneistossa tai kiinteistössä. Tämä tarkoittaa muun muassa riittävästä ilmanvaihdosta huolehtimista ja varhaista puuttumista kaikkiin ongelmiin. Ennen ikkunoista ja parvekkeen ovien raoista vuoti asuntoihin ilmaa, mutta nykyään kaikki raot on tiivistetty, eikä ilma välttämättä pääse vaihtumaan. Joskus asukas aiheuttaa ongelmia sulkemalla korvausilmaventtiilit ja tiivistämällä ikkunat liian hyvin. Tällöin asuntoon ei tule korvausilmaa, vaikka liesituuletin ja koneellinen poisto poistavatkin vanhan ilman ja kosteuden. Korvausilman on tultava jostain – vaikka sitten viemäreistä ja postiluukusta. Ilma saattaa olla pahan hajuista, ja aiheuttaa vähintäänkin kosteusvaurioepäilyn.

Jos epäilet kosteusvauriota, ota yhteyttä sertifioituun kuntotutkijaan. Hän rajaa tutkittavan alueen, arvioi näytteiden ottamisen tarpeen ja laatii asianmukaisen tutkimussuunnitelman. Kun saat raportin käsiisi, on siinä selvitys mahdollisen kosteusvaurion aiheuttajasta sekä laajuudesta, sekä vesivauriota koskevat toimenpide-ehdotukset.

Kun kosteusvauriota ruvetaan korjaamaan, kaikki vahingoittuneet materiaalit puretaan yleensä pois. Varsinkin homepurkutyön valmistuttua, vuorossa on perusteellinen rakennussiivous. Homepöly on saatava pois ilmasta ja pinnoilta. Vasta sitten kannattaa suorittaa puhtaiden materiaalien asennus.

Jotta kosteusvaurioita ei syntyisi, kannattaa salaojat ja viemärit tarkastuttaa usein. Myös katon tiiviys, yläpohjan ilmanvaihto ja alapohjarakenteet kannattaa tarkastaa usein – mieluiten pari kertaa vuodessa. Katossa ei tarvitse olla isoakaan reikää, kun siitä jo voi päästä kosteutta välikatolle. Yläpohjan eristeisiin alkaa syntyä mikrobikasvustoja jo pari päivää kestäneen kosteuden jälkeen. Rikkinäisen tiilen vaihto tai muu kattopaikkaus tulee paljon halvemmaksi kuin yläpohjan homevauriot. Katon vesivahinko voi aiheutua myös rakennuksesta kohoavasta lämmöstä, ja se voidaan estää esimerkiksi alipainetuulettimella.

Mikä on Suomen suosituin lämmitysjärjestelmä?

Patteri

Suomen suosituin lämmitysjärjestelmä on sähkölämmitys. Ennen vanhaan talot lämmitettiin puilla, mutta puulämmitys on enää vain harvan omakotitalon rakentajan valinta. Sähkölämmityksessä on hyviä ja huonoja puolia, joten valtaosa uusien omakotitalojen tai isompienkin rakennusten rakentajista valitsee jonkin muun lämmitysmuodon. Myös vanhojen asuntojen sähkölämmitysjärjestelmiä korvataan muilla, edullisimmilla ja ekologisilla lämmitysjärjestelmillä. Esimerkiksi maalämpö on uusiutuvaa energiaa, ja maalämmöllä lämmittäminen on varsin edullista. Tulevaisuudessa sähkölämmitteisten talojen osuus pienenee aivan varmasti, mutta vielä tällä hetkellä fakta on se, että sähkölämmitys on se suosituin lämmitysmuoto. 

Sähkölämmityksen hankintahinta on huokea

Yksi syy sähkölämmityksen suureen suosioon on se, että sen vaatimat alkuinvestointikustannukset ovat edullisia. Sähkölämmitysjärjestelmän voi saada jo noin viidellä tonnilla, kun taas ekologisten lämmitysjärjestelmien hankintahinta on 10 000–18 000 euroa, ehkä enemmänkin. Sähkölämmitysjärjestelmä on pitkäikäinen, sen käyttäminen ja säätely on todella helppoa, ja kaiken lisäksi sähkölämmitys on äärimmäisen toimintavarma.

Noin 8 % uusien omakotitalojen rakentajista valitsee sähkölämmityksen. Sähkölämmitys voi olla perusteltu, jos talo on pieni ja hyvin eristetty. Hyvä eristys takaa se, ettei kallista energiaa karkaa ulos. Pieni talo on edullisempi lämmittää kuin iso kartano, mutta lisäksi pieni koko puoltaa sähkölämmitystä sen takia, ettei talossa ole turhia neliöitä. Sähkölämmitysjärjestelmä ei vie paljoa tilaa, joten se sopii pieniinkin asuntoihin.

Sähkölämmityksen huonoja puolia ovat energian hinta ja hinnan vaihtelut, sekä energian tuotannon ympäristövaikutukset. Suora sähkölämmitys vie paljon rahaa, varsinkin talvisin. Suoran sähkölämmityksen ympäristövaikutuksia ja kustannuksia voi pienentää muun muassa hankkimalla ilmalämpöpumpun tai aurinkopaneelit katolle. Ilmalämpöpumpun saa asennuksineen jo noin kahdella tuhannella, ja aurinkopaneelit maksavat alkaen 5000 euroa. Aurinkopaneelit toimivat jo tammikuussa, ja aina marraskuuhun asti. Monissa sähkölämmitteisissä taloissa on myös tulisija. Varsinkin varaava takka pienentää talven lämmityskustannuksia merkittävästi, ja se toimii myös mahdollisten sähkökatkojen aikana.

Maalämpö on uusien talojen suosituin lämmitysmuoto

Jos muutat uuteen asuntoon, on siellä todennäköisesti maalämpöjärjestelmä. Yli puolet uusien omakotitalojen rakentajista valitsee ekologisen ja edullisen maalämmön. Maalämpöjärjestelmän hankkiminen ei ole ihan ilmaista: avaimet käteen -paketille voi tulla hintaa jopa 18 000 euroa, eli yli kolme kertaa enemmän kuin suoralle sähkölämmitykselle. Lisäksi pumppu pitää uusia noin 20 vuoden välein.

Investointi on kuitenkin kannattava. Maalämpöjärjestelmän aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat 4–5 kertaa öljylämmityksen, ja 3 kertaa suoran sähkölämmityksen päästöjä pienemmät. Lämmityskustannukset ovat enimmillään jopa 70 % pienemmät kuin sähkölämmitteisessä talossa.

Aivan kaikkiin kohteisiin maalämpöjärjestelmä ei sovi. Siksi poistoilmalämpöpumppu on sijalla kaksi: uusien omakotitalojen rakentajista 18 % valitsee lämmitysjärjestelmäkseen poistoilmalämpöpumpun. Kolmanneksi yleisin lämmitysjärjestelmä uusissa omakotitaloissa on kaukolämpö (9 %). Sähkölämmitys on jaetulla nelossijalla (8 %) yhdessä ulkoilma-vesilämpöpumpun kanssa. Viidenneksi yleisin on puu-kiertovesi (5 %).

Poistoilmalämpöpumppu maksaa noin 10 000–11 000 euroa. Valmistaloissa on usein poistoilmalämpöpumppu, mikä on suhteellisen huokea hankkia, ja edullinen käyttää. Kaukolämpö on huoleton, mutta hinnanmuutokset ovat yleisiä. Vaikka kaukolämpö olisi edullista järjestelmää hankittaessa, saattaa tilanne muuttua. Edullinen kaukolämpö on usein tuotettu fossiilisia polttoaineita käyttämällä, joten se ei ole kovin vihreä valinta. Ulkoilma-vesilämpöpumppu on ekologisempi, eikä kovinkaan paljon kalliimpi hankkia. Kaukolämmitykseen alkuinvestoinnit ovat 8 000 – 11 000 euroa, kun taas ilma-vesilämpöpumpun hankkiminen maksaa noin 10 000–13 000 euroa. Suoraan sähkölämmitykseen verrattuna ilma-vesilämpöpumpun hankkija säästää 40–60 prosenttia energiankustannuksissa. Moni laskee säästävänsä eniten valitsemalla juuri ilma-vesilämpöpumpun suoran sähkölämmityksen sijaan.

Hybridilämmitys on suosittua

Moni omakotitalon rakentaja valitsee asunnon ja käyttöveden lämmitykseen hybridilämmityksen, eli ainakin kaksi eri energianlähdettä. Yleisin rinnakkaislämmönlähde on takka. Myös ilmalämpöpumput ovat suosittuja, etenkin suoralla sähkölämmityksellä varustetuissa taloissa. Ilmalämpöpumppu asennetaan noin seitsemään prosenttiin uusista omakotitaloista, ja se on helppo hankkia myös vanhaan rakennukseen.

Hinta ei aina ratkaise

Lämmitysjärjestelmän investointikustannukset ja käyttökustannukset eivät ole ainoa ratkaiseva tekijä lämmitysmuotoa valittaessa. Tänä päivänä moni painottaa ympäristöystävällisyyttä. Muita kriteerejä ovat vaivattomuus ja helppohoitoisuus. Monelle on tärkeää myös se, että lämmitysjärjestelmän osat eivät häiritse sisustusta – esimerkiksi näkyviä pattereita ei enää aina haluta.

Lämmitysjärjestelmästä pääsee tarvittaessa eroon. Vaikka omakotitalossa olisi suora sähkölämmitys, voidaan se korvata maalämpöpumpulla, ja niin edelleen.

Näin asennat lumiesteet itse

Lumiesteet kuuluvat kaikille kalteville katoille. Vesikaton materiaali tai rakennuksen korkeus eivät vaikuta siihen, tarvitaanko lumiesteitä vai ei. Lumiesteiden asennus on pakollista, jos katon kaltevuus on 1:8 tai sitä enemmän.

Lumiesteillä on kaksi eri tarkoitusta, joista ensimmäinen on maan pinnalla kulkevien ihmisten ja eläinten suojaaminen katolta putoavalta lumelta. Lumi saattaa pudota alas hyvinkin vauhdikkaasti, joten lumiesteitä tarvitaan henkilövahinkojen estämiseksi. Myös autot ja muu irtaimisto ovat vaarassa runsaslumisina talvina – varsinkin keväällä, kun suojalumen muodostamat raskaat lumikinokset voivat pudota alas koska tahansa.

Lumiesteiden toinen tehtävä on suojata kattoa. Jos lumi saisi liikkua lappeella miten tahansa, voisi se irrottaa kattotiiliä, katon läpivientejä, kattotikkaita ja muita kattoturvatuotteita. Kattoon voisi syntyä vaurioita, joista kosteus pääsisi katon alle. Katon vesivahinko voi johtaa jopa sisäilmaongelmiin. Lisäksi kastuneiden kattorakenteiden korjaaminen on kallista, joten kannattaa estää turhat vahingot suojaamalla katto lumiesteiden avulla. Jos vaurioita kuitenkin syntyy – joko lumen liikkeiden tai vaikkapa kovan myrskytuulen takia –, on oleellista paikata katto välittömästi.

Miten lumiesteet asennetaan?

Jos olet rakennusalan ammattilainen tai muutoin kattotöiden erityisvaatimukset hyvin tunteva henkilö, voit harkita asentavasi lumiesteet itse. Lumiesteiden asentaminen ei ole niin yksinkertaista kuin voisi luulla. Kattoon syntyvät läpiviennit on toteutettava siten, ettei katto ala vuotaa. Lumiesteet pitää mitoittaa oikein ja kiinnittää kunnolla, jotta tuuli tai suojalumi ei saisi niitä putoamaan katolta. Jatkossa kiinnikkeet on tarkastettava puolivuosittain, jotta mahdollisesti löystyneet kiinnikkeet saataisiin kiristettyä. Samalla tutkitaan lumiesteiden yleiskunto siltä varalta, että ne olisi aika huoltaa, uusia tai korjata.

Kattotöiden tekeminen edellyttää myös sitä, että uskaltaa liikkua korkealla ja kaltevalla katolla. Lumiesteet pitää asentaa ennen talven lumia ja pakkasia, joten jäinen katto ei onneksi ole lumiesteitä asennettaessa. Sateet ja syksyn lehdet ovat kuitenkin voineet tehdä katon liukkaaksi, joten varovainen pitää olla. Pelkkä varovaisuus ei aina riitä, joten on suositeltavaa käyttää aina asianmukaisia työturvallisuustuotteita (kuten turvavaljaita).

Lumiesteet

Lumiesteet asennetaan eri lailla eri katoille

Tässä yhteydessä ei tila riitä yksityiskohtaisten asennusohjeiden antamiseen, sillä lumiesteet asennetaan eri tavalla eri katoille. Lumiesteiden mukana saat asennusohjeet eri katoille – tai sitten voit tarkastaa ne netistä eli lumiesteiden valmistajan kotisivuilta. Valmistajat tarjoavat lumiesteiden asennusohjeet erikseen niin kone- ja lukkosaumakatoille, tiilikuvioiselle peltikatolle, tiilikatolle ja itsekantavalle poimulevy- eli peltikatolle. Tavalliselle huopakatolle ja peltikatolle sekä aaltopeltikatolle saattaa käydä sama ohje.

Otetaan pari esimerkkiä. Lumiesteiden asentaminen tiilikuvioiselle peltikatolle tapahtuu pulttaamalla lumiesteet aluspuuhun, eli katteen läpi. Läpiviennit tiivistetään kumitiivisteillä tai tiivistemassalla.

Jos kyseessä on aito konesaumakatto tai sitä uskottavasti jäljittelevä lukkosaumakatto, lumiesteiden kiinnikkeet puristetaan pulteilla vastarautaan peltikaton saumoissa. Kiinnikkeiden korkeus vaihtelee katon erityispiirteiden ja mittasuhteiden mukaan.

Muuta huomioitavaa lumiesteiden asentamisessa
Jotta lumiesteet ja niiden kiinnitykset täyttäisivät kaikki vaatimukset, on lumiesteiden mitoituksessa ja asennuksessa tutustuttava lumiesteiden omiin asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeisiin. Jos olet epävarma lumiesteitä ostaessasi tai asentaessasi, turvaudu ammattilaisen apuun.

Lumiesteitä asennettaessa on muistettava muun muassa se, että kaikkien kattojen kiinnikkeet on asennettava enintään 1,2 metrin päähän toisistaan. Rakennusmääräysten mukaan lumiesteet on asennettava ainakin ovien ja muiden kulkureittien yläpuolelle, eikä oleskeluun varattujakaan alueita saa jättää suojaamatta. Parhaiten lumiesteet kestävät, jos ne asennetaan koko lappeen reunalle.

Lumiesteet on sijoitettava mahdollisimman lähelle katon räystästä ja siten, että lumikuormat siirtyvät kantaviin rakenteisiin. Mitoitettaessa lumiestettä voidaan nyrkkisääntönä pitää sitä, että alle 6 metrin lappeelle riittää yksi lumiesterivi (katon räystäälle), ja yli 6 metrin lappeelle tarvitaan toinen rivi lappeen puoliväliin. Oven kohdalle asennettavan lumiesteen kiinnitykseen ja mitoitukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota: tuolloin esimerkiksi kolmemetrinen lumieste tulee kiinnittää ainakin neljällä kiinnikkeellä.

Lumiesteen mitoituksessa pitää aina ottaa huomioon katemateriaali, katon kaltevuus, lappeen pituus, kattorakenteet, lumiesteen kiinnitystiheys sekä alueen keskimääräinen lumikuorma.

Lumiesteiden asennuttaminen ammattilaisella

Varmista on teettää lumiesteiden asennus asiantuntevalla kattofirmalla. Työ on kotitalousvähennyskelpoinen, eikä se muutenkaan maksa suuria summia. Urakkamaailman mukaan viisimetrisen tiilikaton alla olevan terassin suojaaminen lumiesteillä maksoi alle 450 euroa. Toisessa tapauksessa asennettiin peltikaton lumiesteet yhteensä 18 metrin matkalle, ja se maksoi alle 950 euroa.