Kuinka asuntojen hinnat muuttuvat alueellisesti?

Asuntojen hinnat

Asuntojen hinnat ovat olleet kasvussa jo pitkään. Hintakehitys ei kuitenkaan ole samanlaista koko maassa. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ovat merkittävästi suuremmat kuin muualla maassa, ja myös hintojen kasvu on suurempaa muuhun Suomeen verrattuna. Muuttotappiokunnissa asuntojen – varsinkin omakotitalojen – hinnat ovat saattaneet jopa laskea.

Koska asuntojen hinnat ovat yleisesti ottaen maassamme niin kalliita, on vuokra-asuminen entistä suositumpaa. Varsinkin nuoret tahtovat sijoittaa rahansa mieluummin elämyksiin ja palveluihin kuin omistusasuntoihin. Vuokra-asunnon voi vuokrata myös kalustettuna – esimerkiksi osoitteessa hvcasunnot.fi.

Omistusasuntoon sitoutumishalukkuutta vähentää sekin, ettei kotitalouksilla yksinkertaisesti ole varaa. Pankit ovat kiristäneet lainan saantiehtoja, ja ylivelkaantumisen seurauksena valtavalla määrällä suomalaisia on maksuhäiriömerkintojä. Asuntomarkkinat ovatkin hieman hiljentyneet. Suomeen on rantautumassa vuonna 2020 uusi asuntolainoittaja, jonka kohderyhmänä ovat ne, jotka eivät ole saaneet pankilta asuntolainaa. Tämän toimijan korot ovat korkeammat kuin pankkien asuntolainoissa keskimäärin, joten tästä toimijasta ei välttämättä tule olemaan asuntomarkkinoiden vauhdittajaksi sen paremmin pääkaupunkiseudulla kuin maakunnissakaan.

Hintakehityksen erot vain jatkavat kasvuaan

Vaikka Suomen talous on noususuhdanteessa, asuntojen hinnat eivät ole merkittävässä kasvussa – varsinkaan koko maan tilannetta arvioitaessa. Pääkaupunkiseudulla osakeasuntojen hinnat nousevat noin reilun prosentin verran vuodessa, kun taas muualla maassa puhutaan korkeintaan noin puolen prosentin kasvusta. Omakotitalojen hinnat ovat nousseet pääkaupunkiseudulla jopa viitisen prosenttia vuodessa, kun taas muualla maassa omakotitalojen hinnat ovat laskeneet puolesta prosentista jopa useampaan prosenttiin vuodessa. Pääkaupunkiseudun vanhojen omakotitalojen keskimääräinen neliöhinta oli vuoden 2019 lopussa 3239 euroa, kun taas muualla maassa keskimääräinen hinta oli vain 1463 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että sataneliöisen omakotitalon keskihinta pääkaupunkiseudulla on 323 900 euroa, ja muualla maassa samankokoisesta kiinteistöstä saa maksaa vain 146 300 euroa.

Asuntojen hinnat jatkavat kasvuaan myös kasvukeskusten sisällä. Kaupungin keskustassa olevat asunnot ovat kalliimpia kuin kaupungin reuna-alueilla. Hintaerot kaupungin sisällä ovat kasvaneet niin Helsingissä, Turussa kuin Tampereellakin. 

Maaseudulla asuntoja myydään tappiollisesti

Omistusasuntoa on pitkään pidetty varmana sijoituksena. On luotettu asunnon arvon nousuun, ja oltu valmiita satsaamaan asunto-osakkeen tai omakotitalon ostamiseen ja remontoimiseen. Hyvin usein on ajateltu, että asunnon myyntituloilla voi turvata vanhuuden päivät. Valitettavasti osalla suomalaisista omistusasunnon hinta on pysynyt ennallaan tai laskenut – toisinaan jopa merkittävästi. Kun osakkeesta tai omakotitalosta on ollut pakko luopua, siitä ei ole välttämättä saanut takaisin edes remonttiin käytettyjä rahoja. Omakotitalon on (esimerkiksi Pohjois-Karjalan syrjäseuduilla) voinut joutua myymään jopa kymmenien tuhansien eurojen tappiolla. Keskustakaksioita on myyty jopa muutamaan tuhanteen euroon, huolimatta asunnon hyväkuntoisuudesta ja hiljattain tehdyistä remonteista. Asunto saattaa olla myynnissä vuosikausia, eikä kauppoja sittenkään synny. 

Suomessa on tällä hetkellä suurin piirtein kolme miljoonaa osakeasuntoa ja omakotitaloa. Merkittävä osa niistä on vailla markkina-arvoa. Ehkäpä vain puolet asunnoista sijaitsee alueella, millä asuntokauppaa tullaan käymään jatkossakin – eli toisin sanoen, kenties vain puolet suomalaisasunnoista kasvattavat hintaansa lähitulevaisuudessakin. Toisen arvion mukaan kolmanneksen hinta pysyy ennallaan ja joka kymmenennen asunnon hinta laskee. 

Mikä vaikuttaa asuntojen hintakehitykseen?

Asunto

Asuntojen hintakehitys on suhteessa alueen työttömyysasteeseen. Työpaikat tuntuvat vain vähenevän kasvukeskusten ulkopuolella ja maaseudulla. Ihmiset ovat muuttuneet varovaisimmiksi ja turvallisuushakuisimmiksi, eikä asuntoa välttämättä uskalleta ostaa kasvukeskusten ulkopuolella. Maallakin asuntaan mieluummin vuokralla, sillä asunnon hinnan laskua pelätään. Jos oma asunto tai sijoitusasunto halutaan hankkia, ostetaan se mieluummin kaupungista, missä sillä on todennäköisemmin arvoa myös kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä.

Myös väestökehitys ohjaa asuntovalintoja. Väestön ikääntyessä kaupunkiasuntojen, varsinkin pienten kerrostaloasuntojen, kysyntä tullee lisääntymään. Sen sijaan suuremmat asunnot – etenkin kaukana palveluista sijaitsevat – uhkaavat jäädä tyhjilleen.

Asuntojen hintoihin saattaa vaikuttaa tulevaisuudessa myös jo pitkään pelätty asuntolainojen korkojen nousu. Tämä saattaa laskea myös pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten asuntojen hintoja. Suomalaisten asuntovelat ovat tällä hetkellä merkittävän suuria. Ne ovat kasvaneet sekä euromääräisesti että suhteessa kotitalouden tuloihin. Erityisen paljon asuntovelat ovat kasvaneet kasvukeskuksissa, missä asunnoilla on kiivaammat markkinat ja kalliimmat hinnat. Korkojen nousu voi vaikuttaa monen omistusasujan talouteen merkittävästi – varsinkin, jos asuntojen myyntihinnat laskevat. Pankki saattaa noteerata asunnon hinnan laskun ja vaatia lainalle lisätakauksia. Nähtäväksi jää, miten asuntomarkkinat muuttuvat lähitulevaisuudessa – varsinkin Helsingissä, missä neliöhinnat ovat huikeita.