Mikä on Suomen suosituin lämmitysjärjestelmä?

Patteri

Suomen suosituin lämmitysjärjestelmä on sähkölämmitys. Ennen vanhaan talot lämmitettiin puilla, mutta puulämmitys on enää vain harvan omakotitalon rakentajan valinta. Sähkölämmityksessä on hyviä ja huonoja puolia, joten valtaosa uusien omakotitalojen tai isompienkin rakennusten rakentajista valitsee jonkin muun lämmitysmuodon. Myös vanhojen asuntojen sähkölämmitysjärjestelmiä korvataan muilla, edullisimmilla ja ekologisilla lämmitysjärjestelmillä. Esimerkiksi maalämpö on uusiutuvaa energiaa, ja maalämmöllä lämmittäminen on varsin edullista. Tulevaisuudessa sähkölämmitteisten talojen osuus pienenee aivan varmasti, mutta vielä tällä hetkellä fakta on se, että sähkölämmitys on se suosituin lämmitysmuoto. 

Sähkölämmityksen hankintahinta on huokea

Yksi syy sähkölämmityksen suureen suosioon on se, että sen vaatimat alkuinvestointikustannukset ovat edullisia. Sähkölämmitysjärjestelmän voi saada jo noin viidellä tonnilla, kun taas ekologisten lämmitysjärjestelmien hankintahinta on 10 000–18 000 euroa, ehkä enemmänkin. Sähkölämmitysjärjestelmä on pitkäikäinen, sen käyttäminen ja säätely on todella helppoa, ja kaiken lisäksi sähkölämmitys on äärimmäisen toimintavarma.

Noin 8 % uusien omakotitalojen rakentajista valitsee sähkölämmityksen. Sähkölämmitys voi olla perusteltu, jos talo on pieni ja hyvin eristetty. Hyvä eristys takaa se, ettei kallista energiaa karkaa ulos. Pieni talo on edullisempi lämmittää kuin iso kartano, mutta lisäksi pieni koko puoltaa sähkölämmitystä sen takia, ettei talossa ole turhia neliöitä. Sähkölämmitysjärjestelmä ei vie paljoa tilaa, joten se sopii pieniinkin asuntoihin.

Sähkölämmityksen huonoja puolia ovat energian hinta ja hinnan vaihtelut, sekä energian tuotannon ympäristövaikutukset. Suora sähkölämmitys vie paljon rahaa, varsinkin talvisin. Suoran sähkölämmityksen ympäristövaikutuksia ja kustannuksia voi pienentää muun muassa hankkimalla ilmalämpöpumpun tai aurinkopaneelit katolle. Ilmalämpöpumpun saa asennuksineen jo noin kahdella tuhannella, ja aurinkopaneelit maksavat alkaen 5000 euroa. Aurinkopaneelit toimivat jo tammikuussa, ja aina marraskuuhun asti. Monissa sähkölämmitteisissä taloissa on myös tulisija. Varsinkin varaava takka pienentää talven lämmityskustannuksia merkittävästi, ja se toimii myös mahdollisten sähkökatkojen aikana.

Maalämpö on uusien talojen suosituin lämmitysmuoto

Jos muutat uuteen asuntoon, on siellä todennäköisesti maalämpöjärjestelmä. Yli puolet uusien omakotitalojen rakentajista valitsee ekologisen ja edullisen maalämmön. Maalämpöjärjestelmän hankkiminen ei ole ihan ilmaista: avaimet käteen -paketille voi tulla hintaa jopa 18 000 euroa, eli yli kolme kertaa enemmän kuin suoralle sähkölämmitykselle. Lisäksi pumppu pitää uusia noin 20 vuoden välein.

Investointi on kuitenkin kannattava. Maalämpöjärjestelmän aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat 4–5 kertaa öljylämmityksen, ja 3 kertaa suoran sähkölämmityksen päästöjä pienemmät. Lämmityskustannukset ovat enimmillään jopa 70 % pienemmät kuin sähkölämmitteisessä talossa.

Aivan kaikkiin kohteisiin maalämpöjärjestelmä ei sovi. Siksi poistoilmalämpöpumppu on sijalla kaksi: uusien omakotitalojen rakentajista 18 % valitsee lämmitysjärjestelmäkseen poistoilmalämpöpumpun. Kolmanneksi yleisin lämmitysjärjestelmä uusissa omakotitaloissa on kaukolämpö (9 %). Sähkölämmitys on jaetulla nelossijalla (8 %) yhdessä ulkoilma-vesilämpöpumpun kanssa. Viidenneksi yleisin on puu-kiertovesi (5 %).

Poistoilmalämpöpumppu maksaa noin 10 000–11 000 euroa. Valmistaloissa on usein poistoilmalämpöpumppu, mikä on suhteellisen huokea hankkia, ja edullinen käyttää. Kaukolämpö on huoleton, mutta hinnanmuutokset ovat yleisiä. Vaikka kaukolämpö olisi edullista järjestelmää hankittaessa, saattaa tilanne muuttua. Edullinen kaukolämpö on usein tuotettu fossiilisia polttoaineita käyttämällä, joten se ei ole kovin vihreä valinta. Ulkoilma-vesilämpöpumppu on ekologisempi, eikä kovinkaan paljon kalliimpi hankkia. Kaukolämmitykseen alkuinvestoinnit ovat 8 000 – 11 000 euroa, kun taas ilma-vesilämpöpumpun hankkiminen maksaa noin 10 000–13 000 euroa. Suoraan sähkölämmitykseen verrattuna ilma-vesilämpöpumpun hankkija säästää 40–60 prosenttia energiankustannuksissa. Moni laskee säästävänsä eniten valitsemalla juuri ilma-vesilämpöpumpun suoran sähkölämmityksen sijaan.

Hybridilämmitys on suosittua

Moni omakotitalon rakentaja valitsee asunnon ja käyttöveden lämmitykseen hybridilämmityksen, eli ainakin kaksi eri energianlähdettä. Yleisin rinnakkaislämmönlähde on takka. Myös ilmalämpöpumput ovat suosittuja, etenkin suoralla sähkölämmityksellä varustetuissa taloissa. Ilmalämpöpumppu asennetaan noin seitsemään prosenttiin uusista omakotitaloista, ja se on helppo hankkia myös vanhaan rakennukseen.

Hinta ei aina ratkaise

Lämmitysjärjestelmän investointikustannukset ja käyttökustannukset eivät ole ainoa ratkaiseva tekijä lämmitysmuotoa valittaessa. Tänä päivänä moni painottaa ympäristöystävällisyyttä. Muita kriteerejä ovat vaivattomuus ja helppohoitoisuus. Monelle on tärkeää myös se, että lämmitysjärjestelmän osat eivät häiritse sisustusta – esimerkiksi näkyviä pattereita ei enää aina haluta.

Lämmitysjärjestelmästä pääsee tarvittaessa eroon. Vaikka omakotitalossa olisi suora sähkölämmitys, voidaan se korvata maalämpöpumpulla, ja niin edelleen.