Milloin tulisi suorittaa asunnon kuntotarkastus, asbesti- tai kosteusmittaus?

Kuntotarkastus

Vaikeinta uuden asunnon ostajalle on pitää pää kylmänä. Pienimmilläkin paikkakunnilla on yleensä useita asuntoja myynnissä, mutta ihanimmat asunnot tapaavat ylittää oman budjetin. Jos taas asunnon hinta on kovin edullinen, on melko varmaa, että se kaipaa mittavia remontteja. Asunnon ostotarjouksen ehdoksi kannattaakin asettaa asunnon kuntotarkastus, jos sitä ei vielä ole tehty. Näin ostaja saa tietää, tarvitaanko esimerkiksi suurtehoimurointia ammattilaisen toimesta, katon uusimista, salaojaremonttia, IV-ratkaisujen päivittämistä tai kosteusvaurioiden kunnostamista. Sen jälkeen asiakas voi laskea, riittävätkö rahat sekä asunnon ostamiseen että kiireellisiin remontteihin. Kaikki remontit eivät ole kiireellisiä – esimerkiksi keittiöremontti joutaa odottamaan –, mutta kaikki vesivuodot ja vesivahingot pitää korjata saman tien. Parasta olisi uusia putket ja katto jo ennen, kuin ne vuotavat, jotta kosteusvaurioita ei pääsisi lainkaan syntymään.

Asunnon kuntotarkastuksesta hyötyvät sekä myyjä että ostaja 

Asunnon myyjä on vastuussa asunnossa ilmenneistä virheistä viiden vuoden ajan. Jotta sokkelin, katon tai esimerkiksi ilmanvaihdon ongelmat tulisivat esille jo ennen kaupantekoa, kannattaa asunnon kunto tarkastaa riippumattoman ammattilaisen toimesta. Jotkut asunnon myyjät tarkastuttavat asunnon kunnon jo ennen asunnon laittamista myyntiin, sillä näin asunnon hinta osataan laskea kohdilleen. Asunnon hintaan vaikuttaa ennen kaikkea asunnon kunto, joskin myös asunnon iällä ja koolla on merkitystä. 

Osa asunnon myyjistä odottaa potentiaalista ostajaa, jonka kanssa jakaa asunnon kuntotarkastuksesta syntyvät kulut puoliksi. Kaikki ostajat eivät vaadi asunnon kuntotarkastusta. Jos itsellä ei ole riittävää ymmärrystä ja kokemusta, kannattaisi kuntotarkastus teettää, sillä näin välttyy monilta ikäviltä ongelmilta myöhemmin. Ei kannata liikaa luottaa siihen, että asunnon myyjä vastaa mahdollisista virheistä. Asunnon ostajalla on nimittäin tiedonhankintavastuu, eikä hän voi vaatia hinnanalennusta tai kaupan purkua sellaisten virheiden osalta, mitkä hänen olisi pitänyt huomata ennen asunnon ostoa. On todella tulkinnanvaraista, mitä ostajan olisi pitänyt huomata. Esimerkiksi kattovuotoa ja katon vesivahinkoa saatetaan pitää asiana, minkä ostajan olisi pitänyt huomata käydessään välikatolla. 

Koska asbestitutkimus pitää tehdä?

Asbestia käytettiin paljon varsinkin 1960- ja 70-luvuilla. Lopullisesti asbestin käyttäminen kiellettiin vasta vuonna 1993, joten kaikki ennen vuotta 1994 valmistuneet rakennukset on kartoitettava asbestin varalta ennen, kuin niitä aletaan remontoida. Jos asbestitutkimus on jo tehty, ei sitä tarvitse enää uusia. Mikäli asbestitutkimus on vielä tekemättä, ei mikään remonttifirma ala uusia keittiötä tai purkaa kylpyhuonetta, ennen kuin tämä yksityiskohta on hoidettu kuntoon. Asbesti on vaarallinen aine, mikä varastoituu keuhkoihin lopullisesti, ja saattaa johtaa syöpäsairauksiin. Vaikka asbestia ei ole käytetty rakennustyömailla pitkiin aikoihin, sairastuu ja kuolee ihmisiä edelleen asbestin aiheuttamiin sairauksiin. 

Asbestitutkimukset ovat lakisääteisiä, ja se on hyvä, sillä valtaosa suomalaisista asuu ennen vuotta 1994 rakennetuissa taloissa. Jos asbestitutkimukset eivät olisi lakisääteisiä, voisi moni vaarantaa oman ja läheistensä terveyden. Lakisääteiset asbestitutkimukset ovat auttaneet levittämään tietoa asbestin vaarallisuudesta, joten asiaan osataan tänä päivänä suhtautua sen vaatimalla vakavuudella.  

Asbestitutkimus koostuu asbestikartoituksesta ja asbestianalyysistä. Asbestikartoituksen aikana asbestikartoittaja tutkii rakennuksen eri materiaalit siltä varalta, että niissä on käytetty asbestia. Koska kaikista materiaaleista ei saa varma selkoa, on niistä otettava asbestilaboratorioon lähetettäviä rakennusmateriaalinäytteitä. 

Jos rakennuksesta löytyy asbestia, on asbestia sisältävät rakenteet purettava asbestipurkuna, eli asbestipurkuluvan omaavien ammattilaisten toimesta. Asbestipurkua ja asbestipitoisen jätteen hävittämistä koskevat monet tiukat säädökset, joita on noudatettava oman ja muiden terveyden vuoksi. 

Pintakosteusmittaus vai rakenteisiin ulottuva kosteusmittaus?

Kosteusmittaus

Asunnon kuntotarkastuksen yhteydessä mitataan usein myös asunnon pintojen, sisäilman ja tuuletustilojen kosteutta. Kuntotarkastuksen yhteydessä tehtävä kosteusmittaus tehdään yleensä pintakosteusmittauksena, jolloin saadaan osviittaa siitä, onko rakenteissa kosteutta. Varma tieto asiasta saadaan kuitenkin vasta poraamalla seiniin tai lattiaan reikiä, ja mittaamalla kosteus rakenteen sisältä. Koska varsinkin kylpyhuoneen rei’ittäminen on kallista, mitataan kosteus yleensä vain materiaalien pinnoilta tai sisäilmasta. Jos kylpyhuoneen lattiaan tehtäisiin reikä, pitäisi koko kylpyhuone purkaa ja vesieristää sekä laatoittaa uudestaan – hintaa reiälle tulisi helposti kymppitonnin edestä. 

Rakenteisiin ulottuva kosteusmittaus tilataan yleensä silloin, kun on syytä olettaa seinä- tai lattiarakenteissa olevan kosteutta. Oletuksen takana voi olla se, että pintakosteusmittaus on saanut kosteusmittarin antamaan kosteusvahinkoon viittaavia arvoja.